Pohjoismaisen puutavaran Insta – 142 lujuuslajittelun visuaalisella koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kouluttajana ovat toimineet jo 1960 luvulta lähtien ainakin VTT, SLLY, Kyamk ja Varsipuu ry. Kouluttajista SLLY ry ja Varsipuu ry ovat tällä hetkellä ainoat 5 – päiväisen koulutuksen järjestäjät. Visuaalisen lujuuslajittelun koulutus on ollut tarpeellinen yritysten henkilöstölle sahatavaran eri ominaisuuksien raja arvojen tunnistamisessa lujuuden kannalta. Huolimatta visuaalisen lajittelun “liian varmasta” lajittelutuloksesta, on se ollut luotettava, yksinkertainen ja halpa tapa toteuttaa sahatavaran lujuuden arviointia.
Kuhmossa maaliskuun alussa 2017 Varsipuu ry:n visuaalisen lujuuslajittelun kurssilla tutkittiin vielä perinteisesti oksakokoja. Varsipuu ry ja Tutki – hanke ovat suunnitelleet koneellisen lajittelun tueksi päivän kurssin, jossa pääosassa on muut lujuutta alentavat viat.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat koneellisen lajittelun menetelmät monipuolistuneet ja lajittelun nopeus on kasvanut merkittävästi. Taivuttavien koneita rinnalle on tullut ja ohi mennyt ns. koputtavat koneet esim. Limab Oy:n toimittama Dynagrade. Koneiden mittaaman kimmokertoimen sekä tiheyden avulla lajittelutuloksen saanto on parantunut merkittävästi visuaaliseen lajitteluun verrattuna.
Kappaleen tiheyden täsmällisen määrityksen puute on ollut visuaalisen lajittelun ongelma saannon kannalta. Visuaalisessa lajittelussa käytettävät sekundääriset ominaisuuksien raja-arvot johtavat helposti ylilajitteluun, eli kappaleet lajitellaan alempaan lujuusluokkaan, mihin no ”oikeasti” kuuluvat.
Koputtavien koneiden tulo markkinoille on merkinnyt visuaalisen lajittelun koulutustarpeen vähenemistä. Yritysten johto on usein arvioinut, että standardin mukainen koneen asetusarvojen vuosittainen seuranta on riittävä sahatavaran lujuuden määrittämisessä. Näin ei kuitenkaan ole.
Lujuuslajittelua tekevien yritysten asiakkailta on tullut yhä enenevässä määrin palautetta lajitteluluokkaan hyväksytyistä kappaleista, jotka
eivät täytä asiakkaan vaatimuksia. Pelkkä kimmokertoimen ja tiheyden arviointi ei ole riittävä. Jotkut lujuutta vähentävät ominaisuudet eivät tule esiin koneellisessa lajittelussa. Mm. halkeamien, muotovikojen, vajaasärmän, lahon ja hyönteisvikojen sekä erityisesti lylyn osalta on todettavissa puutteita kappaleen lujuutta koneellisesti arvioitaessa. Näiden vikojen sekä taivuttavissa koneissa myös kappaleiden päissä olevien oksien koko olisi arvioitava silmämääräisesti.
Arviointia tulisi tehdä myös jatkossa silmämääräisesti sekä konelajittelua tekevässä laitoksessa ja varmistuslajittelua myös jatkojalostuksen työpisteissä. Henkilöstön koulutus koneellisen lajittelun jälkeiseen ns. muiden vikojen arviointiin on Varsipuu ry ja TutKi- hanke suunnitellut päivän mittaisen kurssin. Kurssin suorittanut oppilas saa todistuksen, jolla voidaan osoittaa, että työntekijä ymmärtää koneellisen lajittelun periaatteen ja sen jälkeisen sahatavaran jälkiarvioinnin lujuuden kannalta.
Koulutuksesta voi kysyä lisää Jouni Silvast 050 – 300 1786 tai jouni.silvast@metsakeskus.fi.
Comments are closed.