Vakkasuomalaisesta Vehmaasta tuli mainio esimerkki muillekin kunnille siitä, miten luottamushenkilöt ja muut aktiiviset kuntalaiset pystyvät vaikuttamaan julkisen rakentamisen materiaalivalintaan. Kunta palkkasi koulusuunnitelmaa toteuttamaan konsultin, joka halusi rakennuttaa koulun betonista. Konsultin mukaan betoniratkaisu olisi huomattavasti halvempi kuin hirsinen vaihtoehto. Aktiivisten kuntalaisten selvitystyö kuitenkin muutti ratkaisun, ja Vehmaa rakennutti hirsikoulun, joka valmistui merkittävästi halvemmalla ja puoli vuotta nopeammin kuin betoninen vaihtoehto.
Hirsiratkaisu tuskin olisi toteutunut ilman kunnan luottamushenkilöiden kiinnostusta ja vaikutusta vaihtoehtojen tutkimiseen sekä päätöksentekoon. Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen oli viimeisten vuosien aikana lukenut paljon esiin tulleista lukuisista uusienkin betonirakenteisten koulujen sisäilma- ja homeongelmista. – Asia kiinnosti minua myös siksi, että olen ammatiltani opettaja. Lisäksi mediassa on viime vuosina esitelty monta hyvää esimerkkiä julkisten rakennusten toteuttamisesta hirsisinä, ekologisina, hengittävinä ja homeongelmattomina ratkaisuina. Lisäksi viimeisimmät kokemukset kertoivat, että puusta pystytään rakentamaan halvemmalla ja nopeammin kuin betonista, Kaskinen sanoo. Kaskinen sitten ehdottikin, että alustavasti betonista suunniteltu koulu rakennettaisiinkin hirrestä. Artikkelin voit lukea alapuolen linkistä.
Puuinfon uutiskirjeessä kerrotaan Varsipuulle tutuista miehistä ja puunjalostustoiminnasta:
”Savitaipaleella vuonna 1994 perustetun Finnstamm Oy:n alkuperäinen liikeidea jalostaa ylisuurta mäntytukkia on edelleen yrityksen perusliiketoimintaa. Yhtiön arvokkaimmat tuotteet ovat lähes oksattomat aihiot ikkuna- ja erikoispuusepänteollisuudelle sekä männyn sydänpuusta tehtävät lahonkestävät tuotteet.”