Teijo Talot Oy:n perustaja Lasse Ojanen keksi noin vuosi sitten uuden tavan valmistaa pystyhirsirakenteita ja -moduuleita, jotka hän nimesi Teijotubeksi. Yksinkertaisella oivalluksella saatiin aikaa uusi innovatiivinen valmistumenetelä pystyhirsirakenteille. Se on helposti toteutettavissa myös kerrostalorakentamiseen moduuleina.
Ojanen perusti ideaa toteuttamaan Teijocon Oy:n. Yhtiö etsii aktiivisesti yhteistyökumppaneita uuteen ”laatikkoleikkiin”. Teijocon on mukana myös Metsäkeskuksen Export Factory -hankkeessa, jonka nimettynä yhteistyökumppanina on myös Varsipuu ry. Lue Puumies -lehdessä viime joulukuussa julkaistu artikkeli näköisjuttuna alla olevasta linkistä. Suosittelemme puualan parissa työskenteleville Puumies -lehden tilaamista ja/tai liittymistä Puumiesten liittoon.
Turkulainen Rakennus-Salama Oy kehittää puurakentamisen osaamista tosissaan. Nyt ovat nopeassa aikataulussa valmistumassa kaksi puukerrostaloa Pansion/Pernon telakka-alueelle. Salamasta julkaistiin artikkeli Puumies -lehdessä marraskuun lopulla. Jutun näköiskappaleen voi lukea tästä:
Rakennus_Salama Puumies 9.2018
Sanomissa on muun muassa lyhyt katsaus Turun seudun puukerrostalokohteisiin, jotka on rakennettu viimeisten 21 vuoden aikana – aika hyvin. Lue myös katsaus uudesta Export Factory -hankkeesta, jossa Varsipuu ry on yksi yhteistyökumppaneista. Näköisnumero on luettavissa linkistä: RS-9-2018e
Tammiston Aureskosken ja Kolhon yksiköiden yhteistyönä valmistettu Kivipuu on uusi ekologinen ja myrkytön lahon- ja palonkestävä puutuote. Jo tähän mennessä sitä on käytetty kahdessa upeassa referenssikohteessa. Riikan laululavan istuimissa yhteistyössä salolaisen Piiroisen kanssa sekä Helsingin olympiastadionin katsomon sisäkattorakenteissa.
Puumies -lehdessä 8/2018 kivipuusta ja Tammiston yritysryhmästä julkaistiin kattava artikkeli. Lue linkistä: Puumies_8_2018 Kivipuu
Yritysryhmähanke
Varsipuu ry käynnisti keväällä 2017 neljän yrityksen kanssa maakunnan ensimmäisen puutuotealan yritysryhmähankkeen. Elyn rahoitustuotteissa on yritysryhmähanke osoittautunut onnistuneeksi keinoksi lisätä pienten yritysten panostusta tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat: Mäkilän Saha Mynämäen Laajoelta, puuesineiden valmistaja Pinetta Oy Salosta, saha-höyläämö Larjaman Puutavaraliike Taivassalosta sekä höyläämö Tecdoma Oy Aurasta.
– Kaikki neljä yritysryhmän jäsentä ovat tyytyväisiä hankkeeseen, kertoo hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsipuu ry:n Niina Sjöholm.
Export Factory – portti vientiin puualan p&k -yrityksille
EF on uusi valtakunnallinen hanke, jolla autetaan p&k -yritysten vientimarkkinoille. Pienissä puutuotealan yrityksissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitystä, jossa on syntynyt uutta monimuotoista ja innovatiivista yritystoimintaa. Nuoria yrittäjiä on hakeutunut yritysten johtoon sukupolvenvaihdosten sekä uuden yritystoiminnan myötä. Kotimaan markkinoilla perinteisesti toimivien yritysten kasvumahdollisuudet ovat pian käytetty joten ainoa keino laajentua ja kasvaa on etsiä uusia markkinoita kansainvälistymällä. Uuden sukupolven yrittäjillä on usein aikaisempaa paremmat lähtökohdat paremman koulutuksensa sekä kielitaitonsa ansiosta. Hyvistä lähtökohdista huolimatta pienten yritysten henkilö– ja osaamisresurssit ovat rajalliset ja tukea tarvitaan vientitoiminnan aloittamiseen liittyvien käytännön esteiden ylittämiseen vientitoiminnan käynnistämiseksi, kertoo hankkeen käynnistäjä ja kokenut kehittämishankkeiden vetäjä Jouni Silvast.
Artikkelit ovat kokonaan luettavissa alla olevasta linkistä.
Harri Kumpulainen
70 vuotta 7.8. 2018
Varsipuu ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja, toimittaja ja kirjailija Harri Kumpulainen täyttää elokuun alussa 70 vuotta. Kumpulainen tunnetaan toimittajana, joka on pyrkinyt edistämään puun käyttöä sekä rakentamisessa että kalustetuotannossa jo yli 40 vuotta julkaisemalla alan artikkeleita ja uutisia eri medioissa sekä osallistumalla julkiseen keskusteluun puualalla.
Kumpulainen on myös kirjailija ja kustantaja. Hän on julkaissut novelleja v:sta 1967 lähtien lehdissä, antologioissa ja fanzineissa. Tieteiskirjailijana hänet tunnetaan nimellä Harri Erkki. Omalla nimellään hän on julkaissut näytelmiä, romaaneja, runo- ja novellikokoelmia. Kustantajana hän on tuottanut yli 150 pienilevikkiseen kirjallisuuteen kuuluvaa teosta, toimittanut parikymmentä antologiaa, ja julkaissut myös nuotti-kirjoja sekä äänitetuottajana myös viisitoista marginaalimusiikin äänilevyä. Kumpulainen tunnetaan myös radiotoimittajana Radio Robin Hoodista.
Oheisessa kuvassa Kumpulainen haastattelee Saaristotapahtuman esiintyjää Kike Elomaata Vehmaan Paviljongilla keväällä 2010. Varsipuu ja Kumpulainen olivat tiiviissä yhteistyössä Metsäkeskuksen Puutuotealan kehittämishankkeen kanssa järjestämässä ja markkinoimassa Saaristorakentamisen tapahtumia keväisin lounaisrannikon alueella viitenä vuotena peräkkäin.
Kumpulainen toivoo, että jos hänen merkkipäiväänsä halutaan muistaa, se tehtäisiin lahjoittamalla sopivaksi katsottu summa Kansan Sivistysrahaston kulttuurilahja.fi -sivulle avatulle Lounais-Suomen Kirjailijat r.y:n hankkeelle ”Uuden työväennovellin antologia”. Mahd. Viestiksi merkki ”Kumpulainen 70”. Lahjoitukset käytetään kaikki a.o. antologian kustannuksiin. Keräysaika jatkuu elokuun loppuun
asti. Antologia julkaistaan Turun Kirjamessuilla lokakuussa 2018.
Kumpulainen on Suomen Kirjailijaliiton ja Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n jäsen. 50-vuotistaiteilija-scifinovellikokoelmansa hän julkaisee syksyllä 2018. Vuoden 2018 loppuun asti hän on lupautunut toimimaan myös Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n puheenjohtajan ja työstää parhaillaan ”Uuden työväennovellin antologiaa”, johon raati on valinnut 10 novellia.
Merkkipäivänään Kumpulainen ilmoittaa olevansa kateissa, poissa.
Tekniikna akateemisten verookolehti TEK uutisoi väitöskirjatyön tuloksista: Tiina Vainio-Kaila halusi selvittää väitöstyössään, miksi moni bakteeri kuolee puupinnalla. Selitys löytyy niin puun uuteaineista, ligniinistä kuin puun tuoksusta. Tutkijalle puun tuoksu ei ole pelkkää puun tuoksua, vaan joukko haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Yksi Tiina Vainio-Kailan väitöskirjan artikkeleista pureutui juuri puun VOC (Volatile Organic Compounds) -yhdisteisiin. Monien materiaalien VOC-päästöjä pidetään terveysriskeinä, mutta puulle tyypillisen tuoksun synnyttävä alkoholien, aldehydien ja terpeenien cocktail on väitöstyön perusteella haitallinen bakteereille, ei ihmisille.
Kun Vainio-Kaila pääsi ensi kertaa laskemaan eri pinnoilla kasvaneiden bakteerikasvustojen määriä laboratorion kasvatusalustoilta, olivat tulokset linjassa aiempien tutkimushavaintojen kanssa. Sekä koli- että listeriabakteerit kuolivat vähitellen puupinnalla, mutta säilyivät hengissä verrokkina toimineella lasilevyllä. Koko jutun voi lukea linkistä: https://lehti.tek.fi/tekniikka/manty-sairaalabakteerin-kauhu
Myös tämä otsikon juttu 2017 alkukesästä Puumies -lehdessä 5/2017 oli harhateillä, joten julkaistaan sekin näin jälkeenpäin.
Turun Linnanfältiin on valmistumassa ensimmäiset puukerrostalot monien vaiheiden kautta. Kaksi puukerrostaloa valmistuu Pyhännän Rakennustuotteen toimittamista suurelementeistä.
Otsikon juttu, joka julkaistiin Puumies -lehden numerossa 9/2009, oli kadonnut jonnekin bittisfääreihin. Onneksi löytyi läppäriltä ja julkaistaan uudelleen näin jälkikäteen.
”Vanha puumies yllättyi perusteellisesti, kun Filippiinien Negros-saarella lomapäiviä viettäessään törmäsi perinteiseen puurakentamiseen yli sadan vuoden takaa Silayn kaupungissa. Negros on Filippiinien keskiosassa sijaitseva maan neljänneksi suurin saari, jossa noin Etelä-Pohjanmaan kokoisella keskeltä vuoristoisella alueella asuu nykyään 4,5 miljoonaa ihmistä.”
Turun Rakennus & Sisutusmessuilla on jaossa uusi Varsipuusanomat Rakennussanomien mukana. Varsipuu -sivut voi lukea näköislehtenä alla olevasta linkistä tai sen voi noutaa messuilta. Sisältää mm. seuraavat ajankohtaiset artikkelit:
Suomen ensimmäinen FSC COC ryhmä perustettiin Lahdessa TutKi – hankkeen ja Suomen Sahayrittäjät ry:n toimesta
PUUTUOTTEET MARKKINOILLE VARSINAIS-SUOMESTA -YRITYSRYHMÄHANKE
LÄHIPUU® PIENSAHOJEN MYYNTIVALTIKSI
INSTA 142-koulutus maaliskuussa Turun Starkilla