Sanomissa on muun muassa lyhyt katsaus Turun seudun puukerrostalokohteisiin, jotka on rakennettu viimeisten 21 vuoden aikana – aika hyvin. Lue myös katsaus uudesta Export Factory -hankkeesta, jossa Varsipuu ry on yksi yhteistyökumppaneista. Näköisnumero on luettavissa linkistä: RS-9-2018e

Tammiston Aureskosken ja Kolhon yksiköiden yhteistyönä valmistettu Kivipuu on uusi ekologinen ja myrkytön lahon- ja palonkestävä puutuote. Jo tähän mennessä sitä on käytetty kahdessa upeassa referenssikohteessa. Riikan laululavan istuimissa yhteistyössä salolaisen Piiroisen kanssa sekä Helsingin olympiastadionin katsomon sisäkattorakenteissa.

Iso ja komea laululava Riiassa.

Puumies -lehdessä 8/2018 kivipuusta ja Tammiston yritysryhmästä julkaistiin kattava artikkeli. Lue linkistä: Puumies_8_2018 Kivipuu

Mynämäen ja Yläneen rajaseudulla sijaitseva Mäkilän Saha on yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti toimivista sahoista Suomessa. Mäkilän veljesten sahasta julkaistiin artikkeli Puumies -lehdessä alkusyksyllä ja sen voit lukea linkistä: Puumies_7_2018 Mäkilän Saha

Yritysryhmähanke

Varsipuu ry käynnisti keväällä 2017 neljän yrityksen kanssa maakunnan ensimmäisen puutuotealan yritysryhmähankkeen. Elyn rahoitustuotteissa on yritysryhmähanke osoittautunut onnistuneeksi keinoksi lisätä pienten yritysten panostusta tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat: Mäkilän Saha Mynämäen Laajoelta, puuesineiden valmistaja Pinetta Oy Salosta, saha-höyläämö Larjaman Puutavaraliike Taivassalosta sekä höyläämö Tecdoma Oy Aurasta.

– Kaikki neljä yritysryhmän jäsentä ovat tyytyväisiä hankkeeseen, kertoo hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsipuu ry:n Niina Sjöholm.

Export Factory – portti vientiin puualan p&k -yrityksille

EF on uusi valtakunnallinen hanke, jolla autetaan p&k -yritysten vientimarkkinoille. Pienissä puutuotealan yrityksissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitystä, jossa on syntynyt uutta monimuotoista ja innovatiivista yritystoimintaa. Nuoria yrittäjiä on hakeutunut yritysten johtoon sukupolvenvaihdosten sekä uuden yritystoiminnan myötä. Kotimaan markkinoilla perinteisesti toimivien yritysten kasvumahdollisuudet ovat pian käytetty joten ainoa keino laajentua ja kasvaa on etsiä uusia markkinoita kansainvälistymällä. Uuden sukupolven yrittäjillä on usein aikaisempaa paremmat lähtökohdat paremman koulutuksensa sekä kielitaitonsa ansiosta. Hyvistä lähtökohdista huolimatta pienten yritysten henkilö– ja osaamisresurssit ovat rajalliset ja tukea tarvitaan vientitoiminnan aloittamiseen liittyvien käytännön esteiden ylittämiseen vientitoiminnan käynnistämiseksi, kertoo hankkeen käynnistäjä ja kokenut kehittämishankkeiden vetäjä Jouni Silvast.

Artikkelit ovat kokonaan luettavissa alla olevasta linkistä.

Varsipuusanomat elo.2018

Suomen metsäkeskuksen ja Luken TutKi -hankkeen järjestämänä on sahureilla ja höyläreillä nyt sopiva tapa saada leimausoikeudelleen jatkoa viisi vuotta eteenpäin. Nyt heinäkuun ajan voi yrittäjä kutsua kokeneen lujuuslajittelukouluttajan näytön antamiseen omaan yritykseensä. Lupaa jatketaan käytännön näyttökokeella – mitään kirjallista tenttiä ei siihen kuulu. Käynti maksaa henkilöä kohden vain 100 euroa TutKi -hankkeen Maaseuturahoituksen tuen ansiosta. Samalla käynnillä voidaan tarvittaessa tarkistaa FPC -manuaalit (laadunvalvonta) sekä suoritustasoilmoitukset (Dop:t) ajan tasalle.

Muistin virkistämiseksi vielä tiedoksi rahtisahauksen osalta seuraava tiedote Suomen Sahayrittäjät ry:n sivuilta:

LUJUUSLAJITTELU JA CE -MERKINTÄ RAHTISAHAUKSESSA (Lähde Suomen Sahayrittäjät ry)

Lujuuslajittelu

Lujuuslajiteltu puutavara on lujuuslajittelukurssin käyneen henkilön lajittelemaa puun lujuusominaisuuksien mukaan. Lujuuslajiteltua puutavaraa käytetään pääsääntöisesti kantavissa rakenteissa. Jokaisella lajittelijalla on oma tunnus mikä takaa lajittelun laadun ja jäljitettävyyden. Rakennusviranomaiset vaativat rakennusten kantaviin rakenteisiin lujuuslajiteltua puutavaraa. Tämä koskee rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmassa on niin määrätty.

Piensahojen kannattaa hoitaa visuaalisen lujuuslajittelun luvat kuntoon.

CE -merkintä

CE-merkintä on pakollista silloin, kun kantaviin rakenteisiin tarkoitettu sahatavara tai edelleen jalostetut ja tuotetut ulkoverhouslaudat tai -paneelit, sisäverhouslaudat sekä lattialaudat saatetaan markkinoille eli tapahtuu ns. transaktio. Toisin sanoen tavara myydään toiselle osapuolelle. Silloin on tuotteet merkittävä rakennustuoteasetuksen mukaisesti CE -merkinnällä.

Rahtisahauksella tuotettu rakennustavara ei tarvitse CE-merkkiä.

Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuttajan omasta puusta valmistettu ja omaan käyttöön, oman pientalon tai vastaavan rakentamiseen käytettyä sahatavaraa ei tarvitse CE -merkitä. Rakennuttaja, joka käyttää omaa puuta voi sahauttaa niistä rakennustuotteet, joko omalla tontilla tai missä tahansa sijaitsevalla sahalla. Tavaran lujuus osoitetaan siinä olevalla leimalla, jossa ei tarvita CE -merkintää. Leimassa esitetään lujuusluokka (C30, C24, C18 tai C14 – käytännössä useimmiten riittävät luokat C24 ja C18), Insta 142 standardi, firman nimi sekä lajittelijatunnus, jonka saa suorittamalla hyväksytty lujuuslajittelukurssi. Lupaa jatketaan näyttökokeella viiden vuoden jaksoissa.

Tämä linjaus piensahauksen osalta on hyväksytty EU:ssa ja Suomen Ympäristöministeriössä.

Vieläkö muistat, mihin luokkaan pattinki lajitellaan tuon poikaoksan takia?

Harri Kumpulainen

70 vuotta  7.8. 2018

Varsipuu ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja, toimittaja ja kirjailija Harri Kumpulainen täyttää elokuun alussa 70 vuotta. Kumpulainen tunnetaan toimittajana, joka on pyrkinyt edistämään puun käyttöä sekä rakentamisessa että kalustetuotannossa jo yli 40 vuotta julkaisemalla alan artikkeleita ja uutisia eri medioissa sekä osallistumalla julkiseen keskusteluun puualalla.

Kumpulainen on myös kirjailija ja kustantaja. Hän on julkaissut novelleja v:sta 1967 lähtien lehdissä, antologioissa ja fanzineissa. Tieteiskirjailijana hänet tunnetaan nimellä Harri Erkki. Omalla nimellään hän on julkaissut näytelmiä, romaaneja, runo- ja novellikokoelmia. Kustantajana hän on tuottanut yli 150  pienilevikkiseen kirjallisuuteen kuuluvaa teosta, toimittanut parikymmentä antologiaa, ja  julkaissut myös nuotti-kirjoja sekä äänitetuottajana myös viisitoista marginaalimusiikin äänilevyä. Kumpulainen tunnetaan myös radiotoimittajana Radio Robin Hoodista.

Oheisessa kuvassa Kumpulainen haastattelee Saaristotapahtuman esiintyjää Kike Elomaata Vehmaan Paviljongilla keväällä 2010. Varsipuu ja Kumpulainen olivat tiiviissä yhteistyössä Metsäkeskuksen Puutuotealan kehittämishankkeen kanssa järjestämässä ja markkinoimassa Saaristorakentamisen tapahtumia keväisin lounaisrannikon alueella viitenä vuotena peräkkäin.

Kumpulainen toivoo, että jos hänen merkkipäiväänsä halutaan muistaa, se tehtäisiin lahjoittamalla sopivaksi katsottu summa Kansan Sivistysrahaston  kulttuurilahja.fi -sivulle avatulle Lounais-Suomen Kirjailijat r.y:n hankkeelle ”Uuden työväennovellin  antologia”. Mahd. Viestiksi merkki ”Kumpulainen 70”. Lahjoitukset käytetään kaikki a.o. antologian kustannuksiin. Keräysaika jatkuu elokuun loppuun
asti. Antologia julkaistaan Turun Kirjamessuilla lokakuussa 2018.

Kumpulainen on Suomen Kirjailijaliiton ja Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n jäsen. 50-vuotistaiteilija-scifinovellikokoelmansa  hän julkaisee syksyllä 2018. Vuoden 2018 loppuun asti hän on lupautunut toimimaan myös Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n puheenjohtajan ja työstää parhaillaan ”Uuden työväennovellin antologiaa”, johon raati on valinnut 10 novellia.

Merkkipäivänään Kumpulainen ilmoittaa olevansa kateissa, poissa.

Varsipuu ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Turussa tiistaina 12.6.2018 klo 17.00.

Tervetuloa          

Varsipuu r.y. hallitus

Ns. virheetön kappale taivutuskokeessa

Kuten ehkä Insta 142 -lujuuslajittelukurssimme käyneet muistavat, on lajittelulupa voimassa viisi vuotta kerrallaan. Sen jälkeen se pitää käydä uusimassa näyttökokeella. Suunnittelemme Insta 142 -lujuuslajitteluluvan uusimistenttejä kesäkuun alkuun. Monelta on lajitteluoikeus vanhentunut tai vanhentumassa. Lähiaikoina lähetämme sähköpostia kouluttamillemme henkilöille. Silloin tulevat myös paikkatiedot ja hinnat. Jo nyt voivat uusimisesta kiinnostuneet ottaa yhteyttä sähköpostilla info@varsipuu.fi tai soittaa Jounille 050 3001 786.

Kuvassa alinna virheettömän kappaleen todellinen lujuus murtumispisteessä. Visuaalisessa lujuuslajittelussa korkeimmaksi kestävyysluokaksi voidaan merkitä C30, eli sen pitää kestää vähintää 30 N/mm2. Toiseksi alin luokitellaan oksan koon vuoksi luokkaan C24, mutta koneen tuloksen mukaan se kesti yli 42 N/mm2 taivutuksen.

Tammikuun 26. järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen järjestettiin Ylihärmässä Talvisavut –tapahtuman yhteydessä tuotemerkin käyttöönottokoulutus 8. helmikuuta. Koulutukseen osallistui 50 yritystä, kertoo TutKi –hankkeen projektipäällikkö Jouni Silvast. Hänen mukaansa varsin hyvin yritykset ovat lähteneet liikkeelle ja merkin markkinointiedut huomanneet. Lisää käyttäjiä on varmasti tulossa, kun jo näinkin äkkiä näin iso joukko mukaan lähti.

Lähipuu on Suomen Sahayrittäjät ry:n ja TutKi-hankkeen (Tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle) yhteistyön tuloksena aikaansaatu tavaramerkki, jolla yhdistyksen jäsenyritykset erottuvat markkinoilla ja nostavat toimialan yritysten tunnettuutta ja profiilia kuluttajien silmissä.

Yhteisen tavaramerkin tavoitteena on piensahojen ja höyläämöiden toimintaedellytysten parantaminen tarjoamalla yrityksille välineitä positiiviseen ympäristöviestintään ja markkinointiin. Lähipuu on arvovalinta luonnon ja paikallistalouden puolesta. Yhteisömerkin kautta muodostettavalla LÄHIPUU®-brändillä halutaan edistää piensahatoimijoiden verkoston erityispiirteitä, tunnistettavuutta sekä kehittää piensahojen toimintaedellytyksiä.

LÄHIPUU®-yhteisömerkille on tutkimustyössä määritelty seuraavat tavoitteet:

• Piensahojen näkyvyyden lisääminen
• Paikallisen yhteistyön lisääminen
• Kestävän sekä vastuullisen toiminnan lisääminen
• Tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvon lisääminen

LÄHIPUU®-tuotemerkin käyttöön saamisen tärkeimmät edellytykset ovat Suomen Sahayrittäjät Ry:n jäsenyys sekä 100 prosenttisesti kotimaisen raaka-aineen käyttö läpi tuotantoketjun. Raaka-aineen tulee olla hankittuna yrityksen toiminta-alueelta.