Jopa Ylen uutisissa annettiin virheellistä tietoa CE -merkinnän kustannuksista

Jo yli vuoden ajan RakPuuCe -hanke on piensahoja ja -höyläämöitä kouluttanut. Suurin piirtein puolet Suomen alan mikroyrityksistä on CE -koulutuksen saanut sinä aikana. Jostakin syystä edelleenkin mediassa liikkuu täysin vääriä tietoja CE -merkinnän aiheuttamista kustannuksista mikroyrityksille. Tänään joukkoon liittyi myös YLE uutiset.

Siksi alle on liitetty mm. STT:lle ja Ylelle lähetetty vastine uutisointiin. Kannattaa tutustua faktoihin negatiivisen nurinan sijaan:

YLE Kotimaa 29.4.2013 klo 6:54 | päivitetty 29.4.2013 klo 6:54 Sadat piensahat hiljenevät ks. linkki

Piensahat ovat pulassa EU.n rakennustuotelain vaatimusten kanssa. Kaikkien piensahojen ei kannata edes hankkia merkintään oikeuttavia lupia. Moni sahuri harkitseekin sahauksen lopettamista.

Vastine:

Vuosina 1993 – 2013 on toimintansa lopettanut vuosittain keskimäärin 150 piensahuria tilastojen mukaan, joten ei tässä tilanne juurikaan normaalista trendistä muutu.

Ystävällisesti selvittäkää faktat, ennen kuin liitytte virheellisin perustein valittajien kerhoon. Mediassa liikkuu aivan väärää tietoa CE -merkinnästä ja sen kustannuksista. Yksi mielenkiintoinen seikka, mikä myös kiinnittää huomiotani on se, että pitää käydä lujuuslajittelukurssit. Niin pitääkin ja olisi pitänyt se tehdä jo viimeistään vuonna 2001. Silloin nimittäin Rakennusmääräyskokoelman B 10:ssä määrättiin, että kaikki kantaviin rakenteisiin käytettävä sahatavara pitää olla lujuuslajiteltua ja leimattua.

Suuri osa rakennusvalvonnasta ei ilmeisesti tätäkään määräystä noudata tai ei siitä tiedä. Joillakin paikkakunnilla leimoja vaaditaan, joillakin ei. Rakentajat siis ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakuntansa perusteella, vaikka määräys koskee kaikkia.

Olen jo yli vuoden ihmetellyt sitä, että mikään media ei julkaise yrityksistäni huolimatta yhtään myönteistä uutista CE -merkinnän käyttöönottopakosta 1.7.2013 alkaen. Tiedotteita olen kyllä lähettänyt.

Osa aamun uutisestanne on totta, mutta jutussa oli kuitenkin selkeitä virheitä erityisesti merkinnän aiheuttamista kustannuksista. Haluankin näin lähettää teille saman tiedotteen, jonka ennen tämän uutisen lukemista olin kuin sattumalta lähettänyt perjantaina STT:lle, joka sitä nyt käsittelee. Minun sanomani perustuvat omaan Gradu -tutkimukseeni piensahauksesta 20 vuoden takaa ja viimeisimpään Metlan tutkimukseen aiheesta sekä Suomen metsäkeskuksen RakPuuCe -hankkeen yli 550 puualan pienyrityksen kouluttamiseen runsaan vuoden aikana.

Itse toimin projektipäällikkönä Maaseuturahaston ja EU:n rahoittamassa Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa RakPuuCe -hankkeessa, jolla erityisesti opastetaan mikroyrityksiä CE -merkinnän käyttöönotossa. Olemme runsaan vuoden kuluessa kouluttaneet noin 600 yritystä CE -merkinnän käyttöönottoon ja/tai hyväksytyiksi lujuuslajittelijoiksi. Yrittäjiltä saatu palaute on poikkeuksetta ollut kiitettävää ja he ovat yllättyneet siitä, miten helppoa ja halpaa tietyissä tuoteryhmissä merkinnän käyttöönotto on.

Massiivipuupaneelien ja verhouslautojen tapauksessa kustannukset kaikkiaan ovat noin 200 euroa, johon sisältyy hankkeemme koulutus 50 euroaja yrityksille valmis laadunvalvontakäsikirja (FPC -manuaali). Vaikka kyseessä olisi vaativampi tuote, kuten lujuuslajiteltu sahatavara, eivät ne ilmoitetun laitoksen alku- ja vuositarkastukset maksa tuhansia euroja – mikroyrityksille tarkastus maksaa halvimmillaan alle 800 euroa.

Mikäli yleisen valittamisen ja muutosvastarinnan värittämästä uutisoinnista poikkeava lähestymistapa on mielestänne uutisoinnin arvoista, vastaan mielelläni kysymyksiin ja tarvittaessa voin teille kirjoittaa yhteenvetomaisen jutun asiasta.

Tyypillisistä pikkusahoista joka tapauksessa muutama sata lopettaa toimintansa lähivuosina ihan luonnollisen poistuman kautta, kun toiminnalle ei jatkajaa lähipiiristä löydy. Esimerkiksi vuosina 1993 – 2013 piensahojen määrän väheneminen oli näinkin radikaalia: 4500 –> 1200 ko aikavälillä. CE -merkintä ei ole syy, vaan ehkä lopullinen sysäys väistämättömälle lopettamiselle.

Hyvänä asiana näen tässä sen, että ns. firaabelihommat tulevat vähenemään ja tosi yrittäjillä hommia riittää näin paremmin. Joka tapauksessa Suomessa tarvitaan ja tulee säilymään piensahaus maaseutuelinkeinona ja paikallisena palvelumuotona. Tällä hetkellä mitä ilmeisimmin ollaan lähellä elinkelpoisten mikrosahojen optimimäärää. Ystävällisesti tutustukaa nettitiedotussivuillemme kirjoittamiini juttuihin osoitteessa www.varsipuu.fi, siellä Puutiset -palstalla on ajankohtaisimmat tiedot asiaan liittyen. Kaikki nettiin kirjoittamani materiaali on kenen tahansa käytettävissä ilman korvausta.

Rakentavin terveisin,

Mikko Peltovirta puutuoteasiantuntija, FM

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Kuralankatu 2, 20540 Turku

puh. 040 525 3103

mikko.peltovirta@metsakeskus.fi

Käytännön lisätietoa saa työpariltani:

Jouni Silvast, puutuoteasiantuntija

040 525 3204

jouni.silvast@metsakeskus.fi